Fine Dining Blog Series, osa 2: Ravintola Roux, Lahti

Keskiviikko 14.2.2018


Vihdoinkin Roux! Edellisestä Fine Dining blogisarjan postauksesta onkin jo tovi aikaa, joten nyt oli sopiva hetki toteuttaa toinen sellainen.

Tällä kertaa vuorossa oli Lahdessa sijaitseva Ravintola Roux, jolle Suomen Gastronomien Seura myönsi vuoden ravintola 2016-tunnustuksen. Roux arvostaa klassista ranskalaista ruokaa, joka näkyy ennen kaikkea ruoanvalmistustavassa, tunnelmassa kuin myös ruoka- ja viinilistassakin. Rouxin paikalla on ennen toiminut apteekki, josta on jätetty parhaita paloja paikalleen.

IMG_07571.JPG

Kuten viime kerralla Ravintola Ribeen mennessä, myös tällä kertaa Rouxiin mennessä tunsin kuinka minua jännittää. Tätä ravintolailtaa olin odottanut kovin odotuksin niin paljon ja kaikki meni niin nappiin kuin vain voi.

Ravintolaan päästyäni katselin lumoutuneena ympärilleni. Olo oli kuin missäkin paratiisissa. Me ruokailimme Viinihuoneen puolella, jossa silmään pistivät ensimmäisenä tietenkin viinit ja viinilasit, joita hyllyillä oli. Rouxin viinilistalla on jopa 250 erilaista viiniä. Kokonainen hyllyllinen erilaisia viinejä sai hymyn huulilleni ja tiesin että tästä kokemuksesta tulee täydellinen.

Ravintolasta poistumisen jälkeen totesinkin, että eipähän tarvitse Lahdessa enää muissa ravintoloissa käydäkkään kun kerran vuodessa Rouxissa.

IMG_07191.JPG

IMG_07181.JPG

Alkuun tarjoilijamme tiedustelee, haluaisimmeko ottaa alkuun jotain aperitiivia, mutta päätämme aloittaa vedellä sillä viiniä saamme tämän illan aikana nauttia enemmän kuin riittävästi.

Tämän jälkeen alkoi eri menuihin tutustuminen. Minä olin päättänyt syödä pitkän kaavan mukaan ja niin teinkin. Valitsin listalta menun numero 2, joka sisälsi alkuun katajasuolattua peuranpaistia, väliin maa-artisokkakeittoa, keskelle paistettua taimenta ja jälkiruoaksi mustikka-piimäjäädykkeen sijaan vaihdoin suklaatrilogian.

Ennen alkuruokaa pöytään tuodaan keittiön tervehdys: erinomaista punajuurikeittoa ja vuohenjuustokermaa. 

IMG_07201.JPG

Makoisan keiton jälkeen on menun ensimmäisen viinin aika. Menu aloitettiin Tedeschin Valpolicella Classico Superiore 2015 punaviinillä.

Herkullisen marjainen viini saa loistavan kumppanin pöytään tuotavasta katajasuolatusta peuranpaistista. Peuranpaistin kaverina lautaselta löytyi tattivaahtoa, kuusimajoneesia ja mallasleipää sekä jäkälää. Uusia loistavia makuja loistavan suositusviinin kanssa!

IMG_07211.JPG IMG_07281.JPG
IMG_07291.JPG IMG_07321.JPG

Makoisan alkuruoan jälkeen ei suinkaan päästä vielä pääruoan kimppuun, vaan edessä olisi välikeitto.

Ennen keittoa pöytään tuotiin valkoviini: Laurenz V Singing Gruner Veltliner 2015. Grüner Veitliner rypäleestä valmistettu viini tuoksuu intensiivisen hedelmäiseltä ja houkuttelevalta. Siinä voi aistia omenaa, persikkaa ja sitrusaromeja. Viinin maussa on raikas hapokkuus ja pehmeän mehukas hedelmäisyys.

IMG_07331.JPG

Viinin seuraksi pöytään ilmestyy välikeittona maa-artisokkakeittoa tryffeli- ja yrttiöljyn kera. Keiton maku oli pehmeä ja tryffeliöljy toi siihen oman makunsa ja tuoksunsa. Keiton kaverina tarjottu valkoviini toimi erittäin hyvin ja yhdistelmä oli erittäin tasapainoinen. 

IMG_07371.JPG

On vihdoinkin pääruoan vuoro. Sitä ennen seuraavan viinilasin täyttää valkoviini Ranskan Alsacesta: Domaine Gresserin Duttenberg Riesling 2015. Kuiva, mineraalinen, sitruksinen ja ripsakan hapokas riesling on hieno kumppani pöytään saapuvalle paistetulle taimenelle.

IMG_07381.JPG IMG_07401.JPG

IMG_07431.JPG

Tyylikkään riesling-viinin seuraksi pöytään ilmestyi paistettua taimenta Inarista. Lisäksi lautaselta löytyi porkkana-voikastiketta, tilliperunapyreetä, sipulia sekä pikkelöityä porkkanaa. Rouxin omistajilla on siteitä pohjoiseen, joten herkut Lapista ovat tulleet osaksi Rouxin menua. Taimen on siis peräisin Inarinjärveltä.

IMG_07451.JPG

Herkullisen pääruoan jälkeen on aika siirtyä jälkiruoan kimppuun. Tähän asti kaikki oli ollut niin täydellistä elämystä, että oli todettava ennen jälkiruokaa: tähänkö tää nyt sit loppuu, jälkiruokaan?! Olisin voinut vaan jatkaa tätä elämystä loputtomiin, niin hyvää kaikki oli.

Ennen kuin jälkiruoka ennätti pöytään oli aika kaataa illan viimeinen viini lasiin. Ranskalainen, mainion makea Ma Mas Amiel Maury Vintage 2013. Väriltään tumman punainen, tummien marjojen ja mausteiden sävyttämä, täyteläinen, makea ja kypsän marjaisa, Grenache Noir -lajikkeesta valmistettu portviini toimii hienosti pöytään ilmestyvän suklaatrilogian kanssa.

Ai että mitä herkkuja lautaselta löytyikään: suklaafondant, suklaamarkiisi, valkosuklaamoussea, mokkakinuskia ja mansikkakastiketta. Annoksen komponenttien eri lämpötilat ja rakenteet loivat aivan täydellisen yhdistelmän. Suklaatrilogia on yksi Rouxin klassikkoannoksista.

IMG_07471.JPG
IMG_07491.JPG

Ilta elämyksiä täynnä, elämyksiä niin lautasella kuin laseissakin. Jälkiruoan jälkeen päätimme juoda vielä kupilliset kahvia ja maistella hieman Calvadosta. Tarjoilijamme maistattikin meillä kolmea eri Calvados-laatua. 

IMG_07531.JPG IMG_07541.JPG

IMG_07551.JPG

Upea, omenainen Calvados pääsi myös maisteluun. Pullon sisällä on oikeasti omena, tälle Calvadokselle makua tuomassa! Wau!

Upea ilta takana, upeaa ruokaa ja upeaa juomaa, mutta yksi asia jonka haluan nostaa päällimmäisenä esille: palvelu. En ole saanut Suomessa missään muussa ravintolassa näin hyvää palvelua, mitä Rouxissa sain! Kuin olisin ollut ravintolan tärkein asiakas. Iso plussa myös siitä, että tarjoilijat olivat erittäin asiantuntevia: tiesivät kaiken ruuista, kertoivat luontevasti viineistä ja kaikki esiteltiin. Tästä on hyvä jatkaa!

IMG_07561.JPG
Pullon korkki putosi tällä kertaa ruusupussiin, ehdottomasti!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini